tiistai 23. joulukuuta 2014

Pieni iloinen postaus (projektia koskien)

.. Nimittäin onnistumisen ilosta!

Meillä oli viime sunnuntaina kauden viimeiset cheerleading-treenit ja pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni kyykyistuntaan siten, että kantapäät pysyivät maassa! 
Minulla lienee liian lyhyet akillesjänteet, etten ole koskaan pystynyt olemaan kyykyssä ja kantapäät maassa. 
Hip hei, hienoa!

No joo, tonttu ei ole tässä kuvassa parhaimmillaan ollessaan saunan raikkaana.. 

Nyt vaan sitten seuraavaksi tavoitteeksi asetan, että saisin varpaita eteenpäin, sillä ne osoittavat ulospäin turhan paljon.

Tämä kyseinen kyykky-asento on hyvä selkäkipuisille ja kyllähän tuo avaa mukavasti lonkan alueen kiristyksiä. 

Tänä syksynä olen treeneissä uskaltautunut nousemaan eli minua on nostettu yläilmoihin. Itseasiassa se on ollut kivaa ja mukavaa, hauskaa!

Nostoharjoittelua.. Näyttää kuin olisin karkaamassa ikkunasta :D

Olemme myös treenanneet renkaissa, puolapuilla, harjoitelleet hyppyjä "montussa". Olemme suunnitelleet ja hankkineet uudet joukkuepaidat ja nekin ovat todella onnistuneet ja hienot! 

Kuvanlaatu armottoman huono, mutta ehkä tästä välittyy, että olen FIILIKSISSÄ :)

En ole nyt hetkeen panostanut liikkumiseen tai kiinnittänyt huomiota syömiseen ja sen kyllä huomaa. Paino pn noussut ehkä kilon - puolitoista ja housut ovat alkaneet kinnaamaan. En nyt ota ressiä asiasta, vaan palaan asiaan (projektiin) maanantaina. Silloin teen arvion, mitä tarttee tehdä ja palaan tavalliseen elämään. Siihen saakka nautin jokaisesta kinkun siivusta, itte tehdystä pottusalaatista, itte gaavatusta (ja miehen pyytämästä) kalasta, suklaasta, glögistä..

Oho, latva on vähän vino.. Oops!


Hyvää Joulua kaikille <3
Nauttikaa tekin Joulusta, läheisistänne, herkuista ja hetkistä :)

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Projektina Pia -miten menee

Siitä on nyt reilu 8 kk, kun aloitin Ladyline Ritzin netti-valmennuksen. Valmennus loppui puolisen vuotta sitten.


Tässäpä mittoja matkan varrelta.

6.7.2014 (LadyLinen valmennus päättyi)
Rinnanympärys: 97 (päältä) / 81 (alta)
Vyötärö: 77.5 / 83 (napa)
Lantio: 97.5
Reisi: 55
Paino: 63.4

27.10.2014
Ry: 96/80
Vyötärö: 76/81
Lantio: 96
Reisi 55.5
Paino: 61.5

21.12.2014
Ry: 97/81
V: 78/83
L: 98
R: 56
Paino: 62.4

Tarkoitus oli mitata uudet mitat heti maanantaina viikon alkaessa, mutta mittaa ei löytynyt. 
Puntari kuitenkin näytti jouluna ruuan maistuneen ja niinpä puntarin lahjomaton näyttö vilkutti lukemia 63.4 kg. Bluuh!

Sain kurssilta motivaatiota ja se pysyi yllä kauan. Jossain vaiheessa kuitenkin aloin hölläämään ruokailujen suhteen ja täytyy sanoa, että nyt joulu on ollut katastrofi! Kaikkea on syöty ja PALJON! Suklaata, torttuja, pipareita.. 

Haluan takaisin kuvien mittoihin ja fiiliksiin
Tuoreita kuvia valitettavasti ei nyt ole

Nyt sitten onkin iskenyt ruokakrapulamorkkisähky! 
Minulla on työkalut, joilla painon saa kuriin, mutta motivaatio on nyt hukassa. 
Olen nyt niin syvällä sokeri-koukussa, kroppa huutaa sokerin perään. Ei auta nyt huutamisen kuitenkaan, sillä NYT on otettava itseään niskasta kiinni ja tehtävä jotain. 
Otin osaa Motivireen järjestämään haasteeseen "Sokeriton tammikuu", joten eiköhän sillä alkuun päästä ;) 

Olen tässä myös miettinyt tuntojani; voinko paremmin, kun noudatin puhtaampaa, sokerittomampaa ruokaa vai sainko todella nautintoa jalostetusta, elintarvike-lisäainein täydennetystä ravintoköyhästä ruuan tapaisesta mätöstä? 

Mielestäni voin aiemmin paremmin; olin pirteä, jaksoin paremmin, ei turvottanut naamaa/vatsaa/sormia. 
Tästä alkaa siis uusi elämä!
Paluu tavalliseen ruokaan ja ulkoilurytmiin, pois herkut ja iltavalvomiset! 

Onneksi tiedän, millä se ylimääräinen lähtee. Tavoitteena seuraavalle 2 kuukaudelle pidän sen, että pääsen herkuista eroon ja paino on lokakuun lukemissa. 

Miten minun käy, mitä luulette?
Pääsenkö tavoitteeseeni hyvin vai huonosti?

lauantai 20. joulukuuta 2014

Testing testing: Cattier ja Lilly's

Olen nyt päässyt vihdoin kokeilemaan tuotteita, joita sain Ekosopin bloggareille suunnatusta asiakasillasta. 

Ensimmäiseksi kokeiluun pääsivät Cattierin kasvojen hoitotuotteet. Cattier on perustettu vuonna 1968, jolloin Pierre Cattier perusti yrityksen ja aloitti uransa kehittämällä savesta kosmetiikkatuotteita. Nykyään brändin alla on laaja valikoima COSMEBIO-sertifioituja ihonhoito-, hygienia- ja kauneustuotteita, joissa yhdistyvät luonnonmukaisuus, innovaatio, korkealuokkaiset raaka-aineet sekä hyvä hinta. Useita arvostettuja kansainvälisiä palkintoja niittänyt sarja perustuu hellävaraisiin, tehokkaisiin ja innovatiivisiin koko perheen tuotteisiin.

Tuotteet olivat pakattu pieneen pussukkaan (pieni miinus muovisesta turhakkeesta. toisaalta pussukkaa voi hyödyntää esimerkiksi käyttämällä sitä vaikka salikassissa pienikokoisten shampoiden tms säilytykseen. itelle näitä pussukoita on kertynyt riittämiin, joten voisitte vinkata minulle jonkin kivan käyttökohteen?) ja tuotteiden ulkoasu on mielestäni raikas, ehkä vähän kliininen. Ehkä halutaan luoda mielikuva tehokkaasta tuotteesta. 
Pussukka sisälsi kasvoveden, naamion ja kasvoemulsion. 



Kasvoveden "cleansing micellar solution" tuoksu oli ihana ja raikas, pidin todella paljon tuotteesta. Kasvovesi oli todella kevyen tuntuinen ja sen luvataan poistavan huuli- ja silmämeikki. Silmämeikkiä en valitettavasti ole nyt käyttänyt, joten en osaa sanoa arviota tuohon. Kasvovesi sisältää ruusua ja aloe veraa, alkoholia 0%. Olen nyt käyttänyt kasvovettä kahden viikon ajan aamuin illoin ja olen ollut tyytyväinen. Iho tuntuu raikkaalta käytön jälkeen.
Tämän tuotteen voisin ottaa käyttööni tuoksun ja koostumuksen sekä luomu-ominaisuuden vuoksi. 
Minulle termi "misellaarivesi" oli uusi, oletko sinä kuullut aiemmin?



Kasvoemulsio "moisturing day care" on todella kevyt ja tarkoitettu normaalille iholle. Tuoksu on puhdas, raikas, mutta odotin erilaista tuoksua, sillä tuote sisältää kookosvoita sekä kurpitsan siemeniä. Karkkipäivä-blogissa tuoksu kuvaillaan lääkeyrttimäiseksi ja se taitaa olla lähinnä kuvausta. Olen käyttänyt emulsiota kahden viikon ajan aamuin illoin ja olen todennut sen olevan minulle liian kevyt, sillä kasvojen iho kiristää emulsion levittämisen jälkeen. Ei auta, vaikka laittaisin reilummalla kädellä.



Kasvonaamio "clay mask" sisältää punaista savea sekä aloe veraa. Olen käyttänyt kerran naamiota, mutta en osaa sanoa, miksi juuri tämä tuote olisi parempi/huonompi kuin muut. Plussaa miellyttävästä koostumuksesta ja luomutuotteesta, miinusta ei mitään. Tuoksu neutraali. 



Olen ottanut käyttööni kaksi viikkoa sitten Lilly'sin ekologisen käsitiskinpesuaineen. Ulkoasu on hauska ja raikas, hieman vintage-tyylinen. Harmillisesti tämä ei ole vastannut odotuksia, sillä minusta tiskeihin jäi pienoinen rasvan tuntu. Purkissa luvataan tuotteen olevan riittoisa, mutta ei tämä kyllä Fairya päihitä. Tiskeihin jää harmillisesti rasvainen pinta. Purkin ulkoasusta ja tuotteen ekologisuudesta plussaa, miinusta pesutuloksesta. 



Noista sertifikaateista, joita annetaan eko-kosmetiikalle, voisi kirjoittaa ainakin kaksi jollei kolmekin postausta, sillä ne ovat aikamoinen viidakko. 



Olisi mielenkiintoista myös päästä selvyyteen, mitkä kaikki firmat harjoittavat tuotteiden viherpesua. Ja tästä aasinsiltana; mitkä kaikki firmat sinivalkoistavat tuotteensa?

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Blogihiljaisuus vetää hiljaiseksi

Ajoittain saa lukea blogeista, kuinka on ollut hiljaista ja sitä sitten selitellään. 

Eipä ole montaa viikkoa, kun ihmettelin hiljaa mielessäni sitä, miksi hiljaisuutta pitäisi selitellä muille. 

Ja tässä sitä ollaan. 
Miettimässä, miksi blogi on hiljainen, miksi ei synny jutun tynkää, mistä kirjoittaa. 

Turhaa sitä on selitellä, että on ollut kiirettä (kuinka koskaan voin ehtiä palaamaan töihin?), ei oo ollu aiheita (päivät rullaa samaa tahtia joka päivä ja kuitenkin joka päivä Poitsu oppii uutta)..
Ehkä se minun oma laiskuus ja viitsimättömyys vain nostaa päätään?

Nyt tarvisin teidän lukijoiden tsemppausta. 
Mistä haluaisitte lukea? 
Mikä kiinnostaa teitä? 

torstai 11. joulukuuta 2014

Suklaapuoti Hemgårdenissa tutustumassa...


...suklaan ihmeelliseen maailmaan. 

Olen nähnyt useita kertoja Hemgårdenin tuotteita (mm. Loftetissa, Minimanin Joulupuodissa), mutta en ole aiemmin maistellut niitä.


Tänään olimme pienen ryhmän kanssa tutustumassa tähän pieneen suklaapuotiin, jossa laatusuklaasta valmistetaan konvehteja.

Omistaja, Ken, kertoi meille todella kattavasti niin suklaan kuin Hemgårdenin historiasta sekä laadukkaan suklaan ominaisuuksista. Hemgården on perustettu Oravaisissa 90-luvun laman aikoihin, mutta yritys selvisi hyvin lama-ajasta.

Hemgårdenin valikoimiin kuuluu konvehdit, joiden raaka-aineina käytetään laadukasta suklaata sekä kotimaisia marjoja, raparperejä, omenamehuja..


Hemgårdenin vanhin ja tunnetuin tuote on Adlercreutz-kuulat, jotka on kehitelty aikoinaan Oravaisten historian perusteella. Myös itse Mick Jagger on mieltynyt kyseisiin kuuliin.

Hemgårdenin konvehti-paketeissa on oma, erilainen tyyli. Paketeista puuttuu kultaiset koristeet tai monimutkaiset paketit. Ulkoasun on suunnitellut sama graafikko, joten ulkoasu on yhtenevä kaikissa tuotteissa (paitsi Adlercreutzin kuulissa). 


Meille opetettiin myös, kuinka suklaatasting tapahtuu ja oli mielenkiintoista maistella erilaisia suklaatyyppejä valkoisesta suklaasta todella vahvaan ja tummaan suklaaseen. Ihan kuten viinitastingissa, suklaatastingissa huomioitiin suklaan ulkonäköä (kiiltävä pinta), tuoksua sekä ääntä, kun lohkaisee palan. Suklaan tulee antaa sulaa rauhassa suussa (vaikein vaihe maistelussa!).


Ensimmäisenä maistoimme miedointa eli valkosuklaata Toscano Whitea. Tiesitkö, että valkosuklaassa ei ole laisinkaan suklaata vaan se on tehty kaakaomassasta sekä sokerista ja maidosta?



Seuraavaksi maistelimme Jivaraa, joka on 40% maitosuklaa (marketin suklaat ovat 30%). Ilmoitetut prosentit eivät aina kerro totuutta. Prosentti itsessään kertoo kaakaomassan ja sokerin suhteesta, mutta halvemmissa suklaissa massaan on lisätty myös muita rasvoja ja itse pavut ovat huonompi laatuisia eli vaikka marketin suklaa on 80%, voi itse kaakaomassan osuus olla huomattavasti vähemmän. 



Sitten olikin vuorossa tumma Noir Manjari (64%), jonka suklaapavut tulevat Madagascarilta. Tyypillistä on raikas, hedelmäinen maku. Itse pidin tästä suklaasta kovin, olisin voinut maistella toisenkin palan. 



Prosentit vain nousivat, kun maistelimme Cracindaa (67%) ja tämä suklaa mielestäni sopisi hyvin kahvin seuralaiseksi. Maku oli jotenki karvas. 



Maistelimme toista yhtä vahvaa Caraibe, jossa oli hedelmäinen tai liköörimäinen maku. 



Maistelimme myös maailmalla arvostusta niittänyttä Chuao-suklaata, joka on varsin arvokasta (5 gramman yksittäispakattu suklaa maksaa 1 e). 



Oma suosikkini näistä kaikista oli Venchi 75%, jossa oli mieto tuoksu. 
Maku oli pähkinäinen ja kinuskimainen. Tätä ostin mukaani joulun herkutteluhetkiin. 



Tarjolla oli myös Venchi 85%, joka oli kuiva. Punaviinin tai kahvin kera tämä voisi maistua hyvältä. 


Saimme maistella myös Hemgårdenin omia tuotteita, Adlercreutzin kuulia (rommirusina) sekä sesonkikonvehteja, jotka maistuivat piparkakuilta. Hemgården leipoo itse ensin piparkakkutaikinasta ison kakun, jonka he jauhavat ja käyttävät konvehteihin. 



Näitä kaikkia suklaita yhdistää se, että niitä riittää pala tai kaksi eikä ole tarpeellista vetää kaksin käsin 10-20 palaa. 



Ilta toi erittäin tervetullutta vaihtelua kotiäidin arkeen ja oli mukava palata kotiin jatkamaan arkisia touhuja. Suklaa kun aina tekee hyvää :)

Psst! Hemgårdenin tuotteita voit ostaa Vaasassa Loftetista, Minimanin ohessa olevasta Joulupuodista sekä Hemgårdenin tehtaalta, joka sijaitsee Postin talossa. Konvehteja myydään myös muualla esim. Helsinki-Vantaan lentokentällä.