Kirppislöytöjä vol. 4

Käväisin tänään pienellä kirppiskierroksella lähikirppareilla. 

Vein kassillisen (se oli jo toinen kassillinen tällä viikolla) vaatetta kierrätyskeskus Jupiteriin, jossa bongasin tälläisen ihanuuden. 

Vuodenojatuoli, 70 e

Aivan ihana, eikö?

Mutta kun ei ole tarvetta, jäi kaunokainen Jupiteriin odottamaan uutta omistajaansa. 

SPR tapansa mukaan jätti minut kylmäksi, toisin sanoen siellä oli edelleen yli-hinnoiteltu tavarat. Tämän lisäksi tilat ovat käyneet ahtaiksi eikä lastenrattailla mahdu kulkemaan, saatikka että pääsisi lähelle vaaterekkejä. 

Seuraavaksi suuntasi Adam&Eva:lle, jossa tuntui pitkälti olevan samaa shaissea kuin kaksi viikkoa sitten. Kunnes tulin viimeiselle riville, josta löysin nämä kuvassa olevat vaatteet. Asukokonaisuudessa hinta yhteensä 4.50 euroa. 

Jes!

Ginan farkkurotsista tehty liivi, 2 e

Trf collection tunika (nevö höörd), 1.50 e

Crockerin farkut, 1 e

Olin erittäin tyytyväinen löytöihini.

Olen lupautunut olemaan ostamatta uusia vaatteita vuoteen. Vähän askarruttaa, miten menee. 

Oletteko muut kuulleet Siivouspäivän kampanjasta, jossa yritetään välttää uusien vaatteiden hankkimista?

Ripsari-kuulumisia

Nyt löysin hyvän ripsarin!

Jokin aika sitten kyselin teiltä vinkkejä ripsarin hankintaan ja sainkin hyviä vinkkejä. Kiitos siis kaikille vastanneille <3

Nounou-mascara

Natural Coden ripsari oli minun kokemuksella todella huono. Tai ei se mitenkään vakuuttanut minua eikä ollut mitenkään dramaattinen ripsien värjääjä. 

Maija vinkkasi minulle Lumenen Cloudberry Mascaraa ja sen aioinkin hankkia. Mutta. 

Sitten kävi niin, että tilasin itselleni MeNaiset Sport-lehden ja kylkiäisenä tuli Lumenen pieni kosmetiikkapaketti. 

Paketissa oli Blueberry Volume mascara, joka on tähän astisen käytön perusteella yllättävän hyvä.

Joudun syömään nyt sanani, mutta silikoninen harja on kuin onkin kätevä. Tämä mascara todellakin tekee ripset mustaksi, levittyy hyvin, kuivuu riittävän nopeasti, ei varise poskille... Kertakaikkisen hyvä ripsari!

Seuraavaksi sitten kokeilen Cloudberry mascaraa, katsotaan miltä se tuntuu.

Jeejee-mascara 

Suunnitelmien muutoksia ja proggiksen saavutuksia

Huomenna on Kahvila Ylikivassa Bloggareiden kirppis.

Olen hinnoitellut tuotteet, tosin minulle meinasi tulla paineita sen suhteen, mitä kehtaan viedä myytäväksi. 

Luonto kuitenkin päätti toisin ja nyt olen armottoman flunssan kourissa! Koko perhe on käynyt tämän flunssan läpi, joten kyllähän se minuunkin iski lopulta tänään.

En muista, koska viimeksi olen sairastellut flunssaa näin usein (parin kuukauden välein).  

Ei siis toivoakaan, että jaksaisin edes ajatella seisovani myymässä tavaroitani. Täytynee koittaa jaksaa vääntäytyä paikalle ostajan roolissa. 

Eilinen päivä meni vinttiä siivotessa ja kyllä päivän päätteeksi taputin itseäni olkapäälle ja kehuin itseäni reippaaksi. Niin siistiksi ja TILAVAKSI vintti muuttui! Nyt sitten yritän saada myydyksi jo aiemmin hinnoitellut tuotteet sekä vintiltä löytyneitä "aarteita" Facebook-kirpparilla. Mutta kyllä sen hinnan päättäminen onkin hankalaa! Mikä on toisen aarre, on toisen romu.. Eikö niin?

Vinttiä tonkiessani löysin noin 8 vuotta vanhat farkut, jotka olen säilyttänyt "tavoitefarkkuina". Vedin farkut jalkaani ja tsädää:

Kuva saa kertoa puolestaan 

(Ehkä hymynikin kertoo jotain)

Täytyy tässä joku päivä ottaa mittanauha esiin ja tarkistaa, mitä se näyttää.

Vintiltä löytyi kuitenkin iso kasa farkkuja, joille minulla ei ole käyttöä. Olisiko teillä heittää jotain ideoita, miten farkkuja voisi hyödyntää/jatkojalostaa?

Makupaloja Blogikirppiksestä..

Tässä muutama kuvapostaus, mitä itse meinaan tuoda myyntiin Kahvila Ylikivassa järjestettävään Blogikirppikseen tulevana lauantaina (kl. 10 - 15)

Ginan shortsit (juu, kesä se on ensi kesäkin), Zaran boyfriend-farkut, h&m hellemekko, VeroModan neuletakki, CherryG. Design virkattu kori

H&M säilytyskori

Volumaster

Puikkokiharrin

Fisher Pricen mobile

Ja paaljon muuta!

Tervetuloa siis ostoksille ja tekemään löytöjä! 

Otathan pikkurahaa mukaan, sillä maksaminen tapahtuu myyjille suoraan.

Matkapuuhastelua

Tänään posti toi minulle paketin.. 

Ja sisällä oli kaikkea kivaa... 

Arvatkaapa, mitä näistä syntyy?

(Olemme matkalla Pohjois-Pohjanmaalle. Matkakaveri nukahti ennen kuin pääsimme pois Vaasasta)

Vaasassa tapahtuu!

Meillä Vaasassa on hyvin aktiivinen blogiyhteisö, johon on osunut monta (innovatiivista, kreatiivista.. Liian hienoja sanoja, puhutaan siis suomea) innokasta, reipasta ja luovaa bloggaajaa. 

Toiset on konkareita, toiset vasta-alkajia ja toiset on innokkaampia kuin toiset bloggaamisessa. 

Itse kuulun niihin laiskoihin bloggaajiin, jotka lukee muiden blogeja ja kirjoittelee harvakseltaan. Enemmän koen Instagramin omakseni. 

No, joka tapauksessa ryhmä on mukava ja iloinen, sieltä saa apua ongelmiinsa.

Nyt aktiivinen Johanna yhdessä Emman kanssa ovat värkänneet Kirppis-tapahtuman kahvila Ylikivassa 23.8. ja osoitehan on Kauppapuistikko 10. 

Paikalla on noin 20 bloggaajaa (mm. Sannis, Maija) myymässä omia aarteitaan ja ehkä vähän arkisempiakin juttuja. Ovet avautuvat ostajille kl 10:00 ja kirppis sulkee ovensa kl 15:00. Jos alkaa hiukomaan tai kahvihammasta pakottamaan, niin Ylikivan tiskillä voi tyydyttää mielitekonsa. 

Tulehan sinäkin penkomaan, mitä kaikkea kivaa sieltä löytyykään!

Ps. Otathan mukaan käteistä sekä oman kassin :)

Tervetuloa! 

Kuva Johanna Koo

Syöpä on ruma sana

Syöpä, se koskettaa monia. Joka 3. suomalainen sairastuu syöpään. Se on aika usea. 

Kun sairastuu syöpään, koko elämä tekee voltin. Elämältä häviää pohja, elämä ei ole enää kiva seikkailu, elämä ei kannattelekaan. 

Syöpä ei ole vain sairastuneen taakka, suru tai kokemus. 

Se koskettaa perheenjäseniä, ystäviä, tuttuja, työkavereita. Puolison ystäviä, tuttuja. Lasten koulukavereita, opettajia, tarhantätejä, perhepäivähoitajia.

Sairastuessaan käy läpi monia kysymyksiä, yksi niistä on "miksi minä?". Jossain vaiheessa tulee "mitä pahaa olen tehnyt, että olen ansainnut tämän?" tai "mikä oli väärä valinta, mitä olisin voinut tehdä toisin?". Myöhemmin saattaa tulla kapina "paskat koko taudista, elän kuin viimeistä päivää".. Ja vaiheet etenevät. 

Tulee tarvittavat hoidot, hoitojen haittavaikutukset. Niistä rämmitään läpi. 

Elämä jatkuu, jossain vaiheessa syöpä ei ole päivittäin mielessä. Eikä edes viikottain tai kuukausittain. Pelko häviää, alkaa luottamaan elämään, lupaa itselle ettei valita turhasta.. Kunnes huomaa olevansa samanlainen valittaja/narisija/tyytymätön kuin ennen sairastumista. Ja hyvä niin, sillä se on merkki sisäisestä kasvusta. 

Sitten tulee kontrolli, sitä edeltävät tutkimukset. Tutkimuksissa tarkkailee hoitajien, lääkäreiden kasvoja, ilmeitä, eleitä, silmiä. Onko jotain hullusti? Onko kaikki hyvin?

Vastaanotolla sama juttu. 

Kunnes saa sulkea oven, huokaista helpotuksesta.

Elämä jatkuu. Välillä tulee oireita. Selkää jomottaa; onko syöpä levinnyt luustoon? 

Kylkeä jomottaa; onko se nyt maksassa?

Päätä huimaa; ihan varmasti päässä on tautia!

Rintakehällä on näppyjä; nyt on jo ihomuutoksia?!

Pelko käy mielessä, mutta oireiden mentyä ohi ne unohtuvat. 

Vuodet kuluvat, kaikki sujuu hyvin. Elämä jatkuu, elämä kantaa.

Jonain päivänä kuulee Ystävästä, lähiomaisesta, tuttavasta, työkaverista, opettajasta, naapurista, joka on sairastunut syöpään. 

Syöpä on taas läsnä.

Syöpä on paska.

Kuva Gustavsborgin rannalta, hetkenä jolloin syöpä ei ollut mielessä