Pieni iloinen postaus (projektia koskien)

.. Nimittäin onnistumisen ilosta!

Meillä oli viime sunnuntaina kauden viimeiset cheerleading-treenit ja pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni kyykyistuntaan siten, että kantapäät pysyivät maassa! 

Minulla lienee liian lyhyet akillesjänteet, etten ole koskaan pystynyt olemaan kyykyssä ja kantapäät maassa. 

Hip hei, hienoa!

No joo, tonttu ei ole tässä kuvassa parhaimmillaan ollessaan saunan raikkaana.. 

Nyt vaan sitten seuraavaksi tavoitteeksi asetan, että saisin varpaita eteenpäin, sillä ne osoittavat ulospäin turhan paljon.

Tämä kyseinen kyykky-asento on hyvä selkäkipuisille ja kyllähän tuo avaa mukavasti lonkan alueen kiristyksiä. 

Tänä syksynä olen treeneissä uskaltautunut nousemaan eli minua on nostettu yläilmoihin. Itseasiassa se on ollut kivaa ja mukavaa, hauskaa!

Nostoharjoittelua.. Näyttää kuin olisin karkaamassa ikkunasta :D

Olemme myös treenanneet renkaissa, puolapuilla, harjoitelleet hyppyjä "montussa". Olemme suunnitelleet ja hankkineet uudet joukkuepaidat ja nekin ovat todella onnistuneet ja hienot! 

Kuvanlaatu armottoman huono, mutta ehkä tästä välittyy, että olen FIILIKSISSÄ :)

En ole nyt hetkeen panostanut liikkumiseen tai kiinnittänyt huomiota syömiseen ja sen kyllä huomaa. Paino pn noussut ehkä kilon - puolitoista ja housut ovat alkaneet kinnaamaan. En nyt ota ressiä asiasta, vaan palaan asiaan (projektiin) maanantaina. Silloin teen arvion, mitä tarttee tehdä ja palaan tavalliseen elämään. Siihen saakka nautin jokaisesta kinkun siivusta, itte tehdystä pottusalaatista, itte gaavatusta (ja miehen pyytämästä) kalasta, suklaasta, glögistä..

Oho, latva on vähän vino.. Oops!

Hyvää Joulua kaikille <3

Nauttikaa tekin Joulusta, läheisistänne, herkuista ja hetkistä :)

Projektina Pia -miten menee

Siitä on nyt reilu 8 kk, kun aloitin Ladyline Ritzin netti-valmennuksen. Valmennus loppui puolisen vuotta sitten.

Tässäpä mittoja matkan varrelta.

6.7.2014 (LadyLinen valmennus päättyi)

Rinnanympärys: 97 (päältä) / 81 (alta)

Vyötärö: 77.5 / 83 (napa)

Lantio: 97.5

Reisi: 55

Paino: 63.4

27.10.2014

Ry: 96/80

Vyötärö: 76/81

Lantio: 96

Reisi 55.5

Paino: 61.5

21.12.2014

Ry: 97/81

V: 78/83

L: 98

R: 56

Paino: 62.4

Tarkoitus oli mitata uudet mitat heti maanantaina viikon alkaessa, mutta mittaa ei löytynyt. 

Puntari kuitenkin näytti jouluna ruuan maistuneen ja niinpä puntarin lahjomaton näyttö vilkutti lukemia 63.4 kg. Bluuh!

Sain kurssilta motivaatiota ja se pysyi yllä kauan. Jossain vaiheessa kuitenkin aloin hölläämään ruokailujen suhteen ja täytyy sanoa, että nyt joulu on ollut katastrofi! Kaikkea on syöty ja PALJON! Suklaata, torttuja, pipareita.. 

Haluan takaisin kuvien mittoihin ja fiiliksiin

Tuoreita kuvia valitettavasti ei nyt ole

Nyt sitten onkin iskenyt ruokakrapulamorkkisähky! 

Minulla on työkalut, joilla painon saa kuriin, mutta motivaatio on nyt hukassa. 

Olen nyt niin syvällä sokeri-koukussa, kroppa huutaa sokerin perään. Ei auta nyt huutamisen kuitenkaan, sillä NYT on otettava itseään niskasta kiinni ja tehtävä jotain. 

Otin osaa Motivireen järjestämään haasteeseen "Sokeriton tammikuu", joten eiköhän sillä alkuun päästä ;) 

Olen tässä myös miettinyt tuntojani; voinko paremmin, kun noudatin puhtaampaa, sokerittomampaa ruokaa vai sainko todella nautintoa jalostetusta, elintarvike-lisäainein täydennetystä ravintoköyhästä ruuan tapaisesta mätöstä? 

Mielestäni voin aiemmin paremmin; olin pirteä, jaksoin paremmin, ei turvottanut naamaa/vatsaa/sormia. 

Tästä alkaa siis uusi elämä!

Paluu tavalliseen ruokaan ja ulkoilurytmiin, pois herkut ja iltavalvomiset! 

Onneksi tiedän, millä se ylimääräinen lähtee. Tavoitteena seuraavalle 2 kuukaudelle pidän sen, että pääsen herkuista eroon ja paino on lokakuun lukemissa. 

Miten minun käy, mitä luulette?

Pääsenkö tavoitteeseeni hyvin vai huonosti?

Testing testing: Cattier ja Lilly's

Olen nyt päässyt vihdoin kokeilemaan tuotteita, joita sain Ekosopin bloggareille suunnatusta asiakasillasta. 

Ensimmäiseksi kokeiluun pääsivät Cattierin kasvojen hoitotuotteet. Cattier on perustettu vuonna 1968, jolloin Pierre Cattier perusti yrityksen ja aloitti uransa kehittämällä savesta kosmetiikkatuotteita. Nykyään brändin alla on laaja valikoima COSMEBIO-sertifioituja ihonhoito-, hygienia- ja kauneustuotteita, joissa yhdistyvät luonnonmukaisuus, innovaatio, korkealuokkaiset raaka-aineet sekä hyvä hinta. Useita arvostettuja kansainvälisiä palkintoja niittänyt sarja perustuu hellävaraisiin, tehokkaisiin ja innovatiivisiin koko perheen tuotteisiin.

Tuotteet olivat pakattu pieneen pussukkaan (pieni miinus muovisesta turhakkeesta. toisaalta pussukkaa voi hyödyntää esimerkiksi käyttämällä sitä vaikka salikassissa pienikokoisten shampoiden tms säilytykseen. itelle näitä pussukoita on kertynyt riittämiin, joten voisitte vinkata minulle jonkin kivan käyttökohteen?) ja tuotteiden ulkoasu on mielestäni raikas, ehkä vähän kliininen. Ehkä halutaan luoda mielikuva tehokkaasta tuotteesta. 

Pussukka sisälsi kasvoveden, naamion ja kasvoemulsion. 

Kasvoveden "cleansing micellar solution" tuoksu oli ihana ja raikas, pidin todella paljon tuotteesta. Kasvovesi oli todella kevyen tuntuinen ja sen luvataan poistavan huuli- ja silmämeikki. Silmämeikkiä en valitettavasti ole nyt käyttänyt, joten en osaa sanoa arviota tuohon. Kasvovesi sisältää ruusua ja aloe veraa, alkoholia 0%. Olen nyt käyttänyt kasvovettä kahden viikon ajan aamuin illoin ja olen ollut tyytyväinen. Iho tuntuu raikkaalta käytön jälkeen.

Tämän tuotteen voisin ottaa käyttööni tuoksun ja koostumuksen sekä luomu-ominaisuuden vuoksi. 

Minulle termi "misellaarivesi" oli uusi, oletko sinä kuullut aiemmin?

Kasvoemulsio "moisturing day care" on todella kevyt ja tarkoitettu normaalille iholle. Tuoksu on puhdas, raikas, mutta odotin erilaista tuoksua, sillä tuote sisältää kookosvoita sekä kurpitsan siemeniä. Karkkipäivä-blogissa tuoksu kuvaillaan lääkeyrttimäiseksi ja se taitaa olla lähinnä kuvausta. Olen käyttänyt emulsiota kahden viikon ajan aamuin illoin ja olen todennut sen olevan minulle liian kevyt, sillä kasvojen iho kiristää emulsion levittämisen jälkeen. Ei auta, vaikka laittaisin reilummalla kädellä.

Kasvonaamio "clay mask" sisältää punaista savea sekä aloe veraa. Olen käyttänyt kerran naamiota, mutta en osaa sanoa, miksi juuri tämä tuote olisi parempi/huonompi kuin muut. Plussaa miellyttävästä koostumuksesta ja luomutuotteesta, miinusta ei mitään. Tuoksu neutraali. 

Olen ottanut käyttööni kaksi viikkoa sitten Lilly'sin ekologisen käsitiskinpesuaineen. Ulkoasu on hauska ja raikas, hieman vintage-tyylinen. Harmillisesti tämä ei ole vastannut odotuksia, sillä minusta tiskeihin jäi pienoinen rasvan tuntu. Purkissa luvataan tuotteen olevan riittoisa, mutta ei tämä kyllä Fairya päihitä. Tiskeihin jää harmillisesti rasvainen pinta. Purkin ulkoasusta ja tuotteen ekologisuudesta plussaa, miinusta pesutuloksesta. 

Noista sertifikaateista, joita annetaan eko-kosmetiikalle, voisi kirjoittaa ainakin kaksi jollei kolmekin postausta, sillä ne ovat aikamoinen viidakko. 

Olisi mielenkiintoista myös päästä selvyyteen, mitkä kaikki firmat harjoittavat tuotteiden viherpesua. Ja tästä aasinsiltana; mitkä kaikki firmat sinivalkoistavat tuotteensa?

Blogihiljaisuus vetää hiljaiseksi

Ajoittain saa lukea blogeista, kuinka on ollut hiljaista ja sitä sitten selitellään. 

Eipä ole montaa viikkoa, kun ihmettelin hiljaa mielessäni sitä, miksi hiljaisuutta pitäisi selitellä muille. 

Ja tässä sitä ollaan. 

Miettimässä, miksi blogi on hiljainen, miksi ei synny jutun tynkää, mistä kirjoittaa. 

Turhaa sitä on selitellä, että on ollut kiirettä (kuinka koskaan voin ehtiä palaamaan töihin?), ei oo ollu aiheita (päivät rullaa samaa tahtia joka päivä ja kuitenkin joka päivä Poitsu oppii uutta)..

Ehkä se minun oma laiskuus ja viitsimättömyys vain nostaa päätään?

Nyt tarvisin teidän lukijoiden tsemppausta. 

Mistä haluaisitte lukea? 

Mikä kiinnostaa teitä? 

Suklaapuoti Hemgårdenissa tutustumassa...

...suklaan ihmeelliseen maailmaan. 

Olen nähnyt useita kertoja Hemgårdenin tuotteita (mm. Loftetissa, Minimanin Joulupuodissa), mutta en ole aiemmin maistellut niitä.

Tänään olimme pienen ryhmän kanssa tutustumassa tähän pieneen suklaapuotiin, jossa laatusuklaasta valmistetaan konvehteja.

Omistaja, Ken, kertoi meille todella kattavasti niin suklaan kuin Hemgårdenin historiasta sekä laadukkaan suklaan ominaisuuksista. Hemgården on perustettu Oravaisissa 90-luvun laman aikoihin, mutta yritys selvisi hyvin lama-ajasta.

Hemgårdenin valikoimiin kuuluu konvehdit, joiden raaka-aineina käytetään laadukasta suklaata sekä kotimaisia marjoja, raparperejä, omenamehuja..

Hemgårdenin vanhin ja tunnetuin tuote on Adlercreutz-kuulat, jotka on kehitelty aikoinaan Oravaisten historian perusteella. Myös itse Mick Jagger on mieltynyt kyseisiin kuuliin.

Hemgårdenin konvehti-paketeissa on oma, erilainen tyyli. Paketeista puuttuu kultaiset koristeet tai monimutkaiset paketit. Ulkoasun on suunnitellut sama graafikko, joten ulkoasu on yhtenevä kaikissa tuotteissa (paitsi Adlercreutzin kuulissa). 

Meille opetettiin myös, kuinka suklaatasting tapahtuu ja oli mielenkiintoista maistella erilaisia suklaatyyppejä valkoisesta suklaasta todella vahvaan ja tummaan suklaaseen. Ihan kuten viinitastingissa, suklaatastingissa huomioitiin suklaan ulkonäköä (kiiltävä pinta), tuoksua sekä ääntä, kun lohkaisee palan. Suklaan tulee antaa sulaa rauhassa suussa (vaikein vaihe maistelussa!).

Ensimmäisenä maistoimme miedointa eli valkosuklaata Toscano Whitea. Tiesitkö, että valkosuklaassa ei ole laisinkaan suklaata vaan se on tehty kaakaomassasta sekä sokerista ja maidosta?

Seuraavaksi maistelimme Jivaraa, joka on 40% maitosuklaa (marketin suklaat ovat 30%). Ilmoitetut prosentit eivät aina kerro totuutta. Prosentti itsessään kertoo kaakaomassan ja sokerin suhteesta, mutta halvemmissa suklaissa massaan on lisätty myös muita rasvoja ja itse pavut ovat huonompi laatuisia eli vaikka marketin suklaa on 80%, voi itse kaakaomassan osuus olla huomattavasti vähemmän. 

Sitten olikin vuorossa tumma Noir Manjari (64%), jonka suklaapavut tulevat Madagascarilta. Tyypillistä on raikas, hedelmäinen maku. Itse pidin tästä suklaasta kovin, olisin voinut maistella toisenkin palan. 

Prosentit vain nousivat, kun maistelimme Cracindaa (67%) ja tämä suklaa mielestäni sopisi hyvin kahvin seuralaiseksi. Maku oli jotenki karvas. 

Maistelimme toista yhtä vahvaa Caraibe, jossa oli hedelmäinen tai liköörimäinen maku. 

Maistelimme myös maailmalla arvostusta niittänyttä Chuao-suklaata, joka on varsin arvokasta (5 gramman yksittäispakattu suklaa maksaa 1 e). 

Oma suosikkini näistä kaikista oli Venchi 75%, jossa oli mieto tuoksu. 

Maku oli pähkinäinen ja kinuskimainen. Tätä ostin mukaani joulun herkutteluhetkiin. 

Tarjolla oli myös Venchi 85%, joka oli kuiva. Punaviinin tai kahvin kera tämä voisi maistua hyvältä. 

Saimme maistella myös Hemgårdenin omia tuotteita, Adlercreutzin kuulia (rommirusina) sekä sesonkikonvehteja, jotka maistuivat piparkakuilta. Hemgården leipoo itse ensin piparkakkutaikinasta ison kakun, jonka he jauhavat ja käyttävät konvehteihin. 

Näitä kaikkia suklaita yhdistää se, että niitä riittää pala tai kaksi eikä ole tarpeellista vetää kaksin käsin 10-20 palaa. 

Ilta toi erittäin tervetullutta vaihtelua kotiäidin arkeen ja oli mukava palata kotiin jatkamaan arkisia touhuja. Suklaa kun aina tekee hyvää :)

Psst! Hemgårdenin tuotteita voit ostaa Vaasassa Loftetista, Minimanin ohessa olevasta Joulupuodista sekä Hemgårdenin tehtaalta, joka sijaitsee Postin talossa. Konvehteja myydään myös muualla esim. Helsinki-Vantaan lentokentällä. 

Tee sitä, mistä pidät..

..ja näinhän se on!

Todella kulunut fraasi tai meemi, mutta siinä on oikea sanoma. 

Tänään oli seuran Talvinäytös ja kylläpä oli taasen huikeita ohjelmia ja esityksiä. Olen niin onnellinen, kun olen löytänyt harrastuksekseni Cheerleadingin ja että meidän joukkueeseen on saatu aivan mahtavat valmentajat sekä huikea sakki naisia. 

Me emme ole samaa lajia kuin kilpajoukkueet, me ollaan rentoja Rusteja. 

Nostoja ennen esitystä :)

Esityksen jälkeen fiilis on sellainen sanoinkuvaamaton hyvän olon fiilis, johon sanat eivät riitä. Kevätnäytöksen jälkeen minulla oli jotenkin tyhjä olo, nyt olen täynnä mahtavaa oloa ja energiaa. 

Kiitos, valkut. 

Kiitos, ihanat naiset. 

<3

Vii, kuu, sei, kaa, yy, kaa, koo, nee, eiku...

Huomenna on meidän seuran Talvinäytös ja sitä varten olen tässä harjoitellut meidän joukkueen ohjelmaa. 

Biisinä meillä on ihana Martin Garrixin Animals, joka saa ainakin minut hyvän tuuliseksi. 

https://m.youtube.com/watch?v=gCYcHz2k5x0

Uusia juttuja ohjelmassa on Pike-hyppy, joka on omalla tavalla haastava. Pitäisi saada kaunis, suora ponnistus ylöspäin, jossa jalat nousevat mahdollisimman korkealle eteenpäin. 

https://m.youtube.com/watch?v=gKj-HLcOnZw

Meidän joukkue on nyt syksyn aikana täydentynyt oikein mukavasti uusilla harrastajilla, joka on todella ihana juttu, sillä tarvitsemme joukkueeseemme lisää. On hankala tehdä erilaisia stuntteja eli nostoja, kun ei ole riittävästi porukkaa. Yhteen nostoon kun minimi-määrä taitaa olla 4 ihmistä (1 nousija eli flyeri, minimi 2 nostajaa sekä 1 takis varmistamassa). Joissakin nostoissa tarvitaan enemmänkin nostajia. 

Kuva reilun vuoden takaa :)

Meidän joukkue on todella ihana sakki erilaisia naisia. On äitiä, on tytärtä ja ikähaarukka taitaa olla jotain 17-45 vuoden välillä. Koen, että joukkueemme on sellainen, että siihen on helppo uusienkin tulla. 

Oma haaveeni on, että joukkueemme lähtisi joskus kisaamaan. Sen verran on kisakärpänen minua purrut Tytsin kisamatkoilla :D

**edit. Unohdin sit eilen julkaista tämän. Eli näytös on jo ollut, siitä lisää myöhemmin**

Ilta Ekosopissa

Olipas eilen erilainen ja mukava ilta. Pääsin muutaman muun bloggaajan kanssa tutustumaan Ekosoppiin, joka on vuonna 2007 perustettu vaasalainen luontaistuotekauppa. Liikkeen omistaja-pariskunta perusti liikkeen aikoinaan oman kiinnostuksen pohjalta. Ekosopissa myydään luomuelintarvikkeiden lisäksi kosmetiikkaa, pesuaineita, kestovaippoja, -tiskirättejä, villalankoja, kynttilöitä..

Ekosopissa työskentelee myös estenomi, joten hän osaa neuvoa asiakkaita kosmetiikkaan liittyvissä asioissa. 

Meille tarjottiin tervetulo-snapsina Frantsilan Harmonella-juomaa, joka tasapainoittaa naisten hormonaalista mielialan vaihteluita. 

Tämän jälkeen meille esiteltiin tuotteita ja meillä oli mahdollisuus kysellä tuotteista. Meitä myös hemmoteltiin raakasuklaa-herkuilla, lehtikaalisipseillä (kannattaa maistella!) sekä vasta jauhetulla kahvilla. Oli hyvää! 

Nämä ovat minun suosikkejani ja näitä löytyy meiltä myös kotoa. 

Täytyy myös mainita kotimaiset (!) Jymy-jäätelöt, joita saimme maistella. Olivat muuten taivaallisia! Jymyä valmistetaan pienessä tehtaassa Aurassa ja niissä käytettävä maito on tuotettu viereisellä luomutilalla. Maito toimitetaan tehtaalle päivittäin tuoreena ja vastalypsettynä. Jymyä on ainakin vaniljan, mansikan ja kahvin makuisina, mutta myös muita makuja löytyy.

Kukas se siellä luuraa :D 

Minun teki mieli ostaa kotimainen Soyja-hajunsyöjä-kynttilä, jossa on todella miellyttävä vaniljamainen tuoksu. Kynttilä on valmistettu geenimanipuloimattomasta (GMO) ECOsoijasta sekä tarkkaan valikoiduista kasvirasvoista eikä se sisällä öljyteollisuuden raaka-aineita saatikka eläinrasvoja. Kynttilä ei tuota palaessaan myrkyllisiä eikä allergisoivia aineita. Soijakynttilät nokeavat huomattavasti vähemmän kuin parafiinikynttilät. Soyja-kynttilöitä oli myös tavallisina että tuoksullisina, pöytä- ja tuikkukynttilöinä. Tuikuista sen verran, että ne ovat muovisissa "kipoissa" ja kun kynttilä loppuu, voi laittaa muovikippoon uuden kynttiläosan. 

Jätin kynttilät vielä kuitenkin kauppaan, vaikka kyseiset kynttilät oli myyty viime vuonna hetkessä loppuun. 

Luonnonkosmetiikassa on tarjontaa nykyään todella hyvin

Meille kerrottiin paljon luonnonkosmetiikasta ja tavallisen kosmetiikan viherpesusta, joka on valitettavan yleistä. Luonnonkosmetiikka on sertifioitu eli sen aineet ovat tietyn seulan läpäisseitä eikä asiakkaan tarvitse "lukea auki" Inci-listaa. Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa ei käytetä eläinkokeita, ei käytetä mineraaliöljyjä tai synteettisiä värejä taikka tuoksuja. Oleellinen osa on myös luonnon suojelu eli luontoa ei pilata "raiskaamalla" sitä ja raaka-aineet kerätään kestävää kehitystä tukemalla, joka tarkoittaa käytännössä sitä, ettei kerätä viimeistä kukkaa myöden tai että luonto jätetään sen näköiseksi mitä se oli ennen kuin alueella on kerätty raaka-aineita. Myös raaka-aineiden alkuperä on jäljitettävissä.  

Mmm, kookosta <3

Meille vinkattiin sellaisesta kirjasta kuin "Totuus Kosmetiikasta", jossa kerrotaan kosmetiikassa käytettyjen aineiden vaikutuksista. Täytyy käydä lainaamassa kirjastosta, ehdottomasti! 

Acorelle on jo minulle tuttu merkki kulmakarvojen vahauksen yhteydestä

Ekosoppi myy myös pienen pietarsaarelaisen firman, Am:n, tuotteita. Nämä tuotteet eivät ole hakeneet sertifiointia, sillä firma on sen verran pieni, mutta täyttää kuitenkin sertifioinnin vaatimukset. Tälläisille firmoille on oma logo, joka kertoo kuluttajalle helposti tuotteen olevan vaatimusten mukainen. 

Ilta oli kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen ja antoisa. Täytyy sanoa, että oma tiedonjano kasvoi ja haluan ehdottomasti tietää lisää luonnonmukaisesta kosmetiikasta, pesuaineista jne. 

Saimme mukaamme myös kassin, joka oli täytetty Ekosopissa myytäville tuotteilla. Kerron tuotteista enemmän, kunhan olen tutustunut niihin paremmin. 

Ostin illan päätteeksi itselleni aivan ihanan Madaran käsivoiteen, joka teki ihmeitä korppukäsilleni. Kädet tulivat jo yhden rasvan levityksen jälkeen huomattavasti pehmoisemmiksi. 

Ostin myös Konjak-kasvojen pesusienen, joka on tuttu siltä osalta, että Tytsi on sitä käyttänyt. 

Tämä ilta vahvisti niitä ajatuksia, mitä olen miettinyt kosmetiikasta. Yritän minimoida kemikaalien käyttöä. 

Oli hienoa saada tutustua Ekosoppiin ja saada opastusta. 

Kiitos, Ekosoppi! 

Kiire..

Mistä se oikein syntyy? Mikä sen aiheuttaa?

Voiko siihen itse vaikuttaa? Vai onko kaikki ulkoa tulevaa painetta?

Näitä asioita olen nyt miettinyt viime päivät, kun tuntuu, ettei tunnit riitä. Ja vaikka tunnit riittäisivät, ei ole rahkeita tekemiseen. 

Haluaisin käydä salilla; nyt viimeisen kuukauden aikana olen kalenterista etsinyt aikaa eikä sitä yksinkertaisesti löydy (no joo, minä haluan nukkua Kl 22-07 välisen ajan).

Nyt on päällä rusetti-projektia eli teen ihanalle joukkueellemme rusetit Talvinäytökseen.

Samaiseen näytökseen pitäisi kovasti harjoitella ohjelmaa, siinäpä onkin jo paljon tekemistä! Illat menee laskien vii, kuu, sei, kaa, yy, kaa, koo -eiku vii, kuu, sei, kaa, yy, kaa.. 

Teen myös parhaillaan tutti- ja lapas-nipsuja myyntiin. Osa on jo valmiita ja osa odottaa vielä ompelupöydällä kasaamista. Tässä alla kuva proto-mallista. 

Olen mukana kutomassa Vaasan Keskussairaalaan keskos-vauvoille sukkia ja sukkien luovutus on 20.11. Onneksi sukat on niin pieniä ja niin nopsia kutoa, että päikkäreiden aikana ehtii neulomaan yhden sukan. 

Myös joulupukin kontti huutelee tyhjänä, joten kovasti pitäisi puikot viuhua yötä-päivää, jos haluan saada jotain aikaiseksi. Miten tässä käy aina niin, että herään vasta viime hetkillä? 

Tulevana viikonloppuna juhlitaan Poitsun ensimmäistä syntymäpäivää, hiukan myöhässä, mutta kumminkin. Eli leipomista, siivoamista askartelun, neulomisen, ompeleminen, kodin ja perheen hoidon välissä. 

Niin, kiirettä pukkaa, mutta ehkä se tästä :)

Kauniit tavat kaunistavat...?

Kuka muistaa tuon ylläolevan vanhan (ah, niin hyvän) sloganin?

Itse aloin miettimään kauniita tapoja, kun kävin hautausmaalla sytyttämässä kynttilän edesmenneen appi-ukon haudalle. Minulle hautausmaa tarkoittaa rauhallisuutta, tyyneyttä, paikkaa hiljentymiselle. En ole harras uskovainen tai mitään sen erityisempää, mutta minua oikeasti suuresti ihmetytti lapset, jotka kirmasivat pitkin hautausmaata kuin vasikat keväällä päästyään laitumelle. Siis pitkin hautoja, ei pitkin teitä. Kirmasivat ja huutelivat riehakkaina. Eikä ollut vain yksi tai kaksi tällaista perhettä vaan useita. 

Jäin siis miettimään, olenko vanhanaikainen ihmetellessäni näitä ja kyselin Facessa asiasta. Muutama siinä ehättivät vastaamaan ja ihan samaa mieltä he olivat kanssani. 

Missä siis vika?

Minut on myös opetettu kättelemään, kun tapaan uusia ihmisiä. Myös aina tavatessani tuttavia ja sukulaisia, kättelen ja vaihdan kuulumiset. Ystäviäni tervehdin halaamalla. 

Samoin tapoihini kuuluu tervehtiä naapureitani, työkavereitani. 

Ovatko nämä huonoja vai hyviä tapoja? 

Mitä hyviä tapoja Sinä kaipaat muilta ihmisiltä? 

Mitkä tavat aiheuttavat Sinussa kummastusta? 

Minulla ei nyt ollut aiheeseen liittyviä omia kuvia, joten laitoin nyt tähän tälläisiä kesäisiä räpsyjä. Kummastuttaako ;)

Projektina Pia -miten menee?

Siitä on nyt reilu puoli vuotta, kun aloitin Ladyline Ritzin netti-valmennuksen. Valmennus loppui kolmisen kuukautta sitten. 

Kuva elokuulta.. Olisko pitänyt pestä ensin peili?

Kurssilta sain valtavasti motivaatiota ja jollain tapaa minun päässäni syttyi lamppu ravitsemuksen merkityksestä. 

Olen kurssin jälkeen panostanut puhtaaseen ruokaan eli ostanut enemmän kauden kasviksia, käyttänyt oikeata lihaa/kalaa, keventänyt annoksia raejuustolla, pyrkinyt saamaan proteiinia riittävästi. 

Onhan niitä repsahduksiakin sattunut. Olen syönyt pullaa, kakkua, leipää. Maailma ei ole siihen kaatunut vaan olen palannut takaisin ruotuun seuraavana päivänä ilman suurempia omantunnon tuskia. Liikkuminen on ollut ehkä vähäisempää, mutta reilun tunnin reippaita lenkkejä on edelleen se 4-6 viikossa plus 1,5 tunnin cheerleading-treenit päälle. 

Kävin myös kokeilemassa paikallisessa EasyFitissä, joka sijaitsee naapurissa, x-fit-tuntia. Uhhuh, sanon minä!

Minulla oli tunnilla sellainen olo, että OKSENNAN ja pyörryn ja kuolen, mutta tunnin jälkeen olo oli energinen ja tuntui, että olisin voinut jatkaa vaikka kuinka kauan. Jälkihiki oli armoton!

Kumpa pääsisin toistekin kyseiselle tunnille, sillä nyt oli vähän hakusessa voimien säästely, painojen valinta ja niiden sijoittelu suhteessa steppi-lautaan. 

Tässäpä mittoja matkan varrelta.

6.7.2014 (LadyLinen valmennus päättyi)

Rinnanympärys: 97 (päältä) / 81 (alta)

Vyötärö: 77.5 / 83 (napa)

Lantio: 97.5

Reisi: 55

Paino: 63.4

27.10.2014

Ry: 96/80

Vyötärö: 76/81

Lantio: 96

Reisi 55.5

Paino: 61.5

Kuva syyskuun alusta. Päällä taas ihanat kirppislöydöt <3

Kuva lokakuulta, 

kirppislöytöjä <3

Olenko tyytyväinen? 

OLEN! 

Nyt vain pitäisi riipiä aikaa lihaskunnon parantamista varten, sillä painon putoamisen myötä myös (valitettavasti) lihasta on kadonnut. Onneksi kaapista löytyy parit kahvakuulat ja onhan minulla tuo Poitsu, jonka kantaminen tuo jonkin verran rasitusta lihaksille :)

On kuitenkin ollut palkitsevaa huomata, että olen päässyt tavoitteeseeni eli vaatekoon pienentämiseen <3