maanantai 30. syyskuuta 2013

Cheer!!

Meillä oli lauantaina seuran eli West Coast Vikingsin kuvaukset ensi vuoden kalenteria varten. 

Lököttelyä ennen kuvauksia 

Päivällä oli ensin Tytsin joukkueen kuvaukset, iltapäivällä oli meidän joukkueen. 

Kuvaukset tuntui menevän kivasti; olimme kahdessa ryhmässä Famessa ja yksi reippaana ylä-V:ssä. Kuvauksissa oli hauskaa ja sai taas nauraa, harmillista vaan kun ei kestänyt kauempaa kuvaus-sessio :)
Oli myös todella kiva tutustu uusiin ja innokkaisiin joukkue-kavereihin. 

Miten se nyt olikaan: kädet koukussa ja jalat suorana vai kädet suorana ja jalat koukussa.. ;)

Olen miettinyt jo aiemmin, miksi cheerleading on niin kolahtanut minuun.. Enkä osaa sanoa! 
Joukkuelajeja en ole koskaan harrastanut, joten voisiko se olla sitten se? Joukkuekaverit ovat aivan huipputyyppejä, valmentajat samoin.



Toisaalta olen aina tykännyt tanssimisesta ja tässä sitä on, tosin itseään ei ilmaista improvisoimalla vaan tarkkaan ennalta suunnitellusti, tarkan ajoitetusti. 

Cheerleading on todella monipuolista ja haastavaa liikkumista; treeneihin kuuluu olennaisena osana lämmittelyn ja venyttelyn lisäksi akrot (kärrynpyörät, kuperkeikat, flickit, arabialaiset..), stuntit (nostot.. Meillä on ollut käytössä famet, matit, lotukset.. Ainakin), lihaskuntotreenit..
Koska mahdan oppia termit ja TEKEMÄÄN ne :)

Kahden viikon kuluttua on Vantaan Energia Areenalla Syysmyrsky-kisat, jonne menen kannustamaan Tytsin joukkuetta. Samalla aion tutustua HAC:n Elephants-joukkueen esitykseen. 
Josko vaikka meidänkin joukkue lähtisi kisaamaan v. 2014 ;) 


perjantai 27. syyskuuta 2013

Matkalla jälleen..

Ja nyt kotimatkalla. 
Borta bra, hemma bäst. Niinhän se on. 

Oli ihanaa nähdä mun iso-vanhempia ja broidia, mutta kuitenkin vielä ihanampaa on tulla takas koti-Vaasaan. 

Ykassa tuli käytyä Kärkkäisellä sika-päivillä, jolloin kaiken pitäisi olla "sikamaisen" halpaa. Meidän mummu sanoo "siko-päivät".
No juu, jotain jäi käteen kuten Tytsille Puman hipsterit (2 kpl/ pkt oli 6.90) ja sitten mummu osti suvun tulokkaalle vaatteita. 

On muuten hankalaa ostella vaatteita etukäteen, kun emme ole halunneet tietää ennalta vauvan sukupuolta. Toisaalta olisi niin kivaa ostaa selkeitä tyttöjen tai poikien vaatteita. 

Kärkkäiseltä löytyi kuitenkin sellaisia vaatteita, joita en toistaiseksi ole Vaasassa törmännyt. 




Kärkkäisen yhteydessä on ruokavalintola Pedrinas, jossa on lähinnä texmex-ruokaa. Olen käynyt viimeksi Pedrinaksessa joskus ... 15-20 vuotta sitten ja tuolloinkin Kokkolassa. Ruoka oli hyvää, annokset olivat isoja. Ainoa miinus hitaasta palvelusta; tarjoilija kyllä oli ripeä, mutta kesti aikansa, ennen kuin ruoka oli nenän edessä. Mainittakoon sellainen erikoisuus, että annosten hintaan kuului vapaasti juomaa (limsaa) sekä salaattipöytä. Maha tuli täyteen. 

Tytsin annos, Elephants Ear. Näyttää juurikin siltä :D

Nyt siis kotia kohti, täydessä junassa. 
Huomenna on vuorossa Tytsin ja meidän joukkueen kalenterikuvaukset.. Ties vaikka jotain kuvia päätyisi tänne ;)


keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Matkalla..

Ensimmäisen Äitiysloma-päivän kunniaksi päätimme lähteä Tytsin kanssa Ylivieskaan kyläilemään isovanhempieni luona. 

Vaasassa on tänään ollut varsin vaihteleva ilma; on ollut aurinkoista, on satanut ja on ollu siltä väliltä. 

Samalla tämä postaus on kirppis-outfit, ohessa kuva. 

Pipo parin vuoden takaa uutena ostettu Vero Modasta.
Vilan takki Vaasan alueen FB Kirppikseltä (luulin tehneeni huti-ostoksen, mutta nyt se on juuri sopiva mamma-linjoilleni), hintaa taisi olla 6 e luokkaa. 
Lapaset Cherry Gn kutomosta, langat ja malli Taito-keskuksesta. Langat oli jostain pienlampolan/-kehräämön tuotantoa.
H&M:n mammafarkut Vaasan alueen FB-muksukirppikseltä, ostettu paketissa ja hintaa näille taisi tulla 3 e luokkaa.
Löytö: El Naturalistan nahkakengät, uuden veroiset, Vaasan alueen FB Kirppis ja hinta oli 20 e (muistaakseni). 

Allekirjoittanutta jännitti hirvittävästi junamatka, kuten huomaa :)


maanantai 23. syyskuuta 2013

Cheerleading <3

Vähän iloisempiin asioihin..

Niin, 11-vuotias tyttäreni on harrastanut cheerleadingiä neljän vuoden ajan. Aluksi oli hankalaa löytää mieleinen, liikunnallinen harrastus. Kokeilimme liikunta-leikkikoulua, balettia, judoa.. Mikään näistä ei kolahtanut. 
Jostain sain ajatuksen cheerleadingista ja ajattelin googlettaa, josko Vaasassa olisi cheerleading-seuraa. Ja olihan se, West Coast Vikings Cheerleaders. Tytär aloitti alkeis-minien Lithium-joukkueessa, jossa löysi heti paikkansa. Innostusta ja motivaatiota löytyi heti ja edelleen samalla innolla mennään. 
Nyt Tytsä on edistyneiden minien joukkueessa Quicksilvereissä jo toista vuotta. QS on kilpajoukkue, jolla on nyt syksyn aikana tulossa kahdet kisat, kuten viime syksynäkin. 


Olin viime vuonna huoltajana mukana kisoissa enkä voi edes sanoin kuvailla, kuinka ihanaa siellä tyttöjen seurassa olikaan! Tytöt olivat niin täynnä kuhinaa, jännitystä ja elämää! Kaikki olivat toistensa kavereita ja ihana ryhmä- ja joukkuehenki kannatteli kaikkia, vaikka kaikki eivät olleet samoista joukkueista vaikka samasta seurasta olivatkin!


(Kuvanlaatu on mitä on)

Kaikissa näytöksissä ja kisoissa olen ollut mukana kannustamassa joukkueita kyynelsilmin, kun olen ollut niin liikuttunut siitä, kuinka taitavia tytöt ja naiset ovat. 

Toivoin pitkään, että myös meille "varttuneemmillekin" muodostettaisiin joukkue ja odotus palkittiin viime syksynä, kun saatiin valmentajat ja salivuoro koululta. Joukkueen nimi on Rust ja meitä oli aluksi vain muutama harrastaja, mutta nyt ryhmämme on kasvanut niin, että meitä on jo 12 harrastajaa! Nyt pystymme tekemään vaikeampia temppuja ja syksyn myötä olemme saaneet joukkoomme erittäin innostuneita ja motivoitineita harrastajia. Hienoa!
Valmentajat jaksavat tsempata ja kannustaa meitä välillä kaakattaviakin akkoja :D

Kuva ensimmäisistä stuntista.. Jännittävää!

Taidot karttuvat :)

Treeneistä viime keväältä 

Seuran kevätnäytöksestä, meidän ensi esiintyminen :)
Hauskaa oli!

Jatkan myöhemmin aiheesta lisää.. Saa kysyä, kerron mielelläni lisää tästä ihanasta lajista :)

Ajatuksia .. Ei niin keveitä ajatuksia ..

Kävin itse rintasyövän läpi 4 vuotta sitten ja toivottavasti sitä ei tarvitse enää toiste kokea. 

En voi sanoa sairauden jalostaneen minua ihmisenä. Sairastumisen jälkeen tietyllä tapaa elämä vain ei enää ole itsestään selvää, elämän helppous katoaa. Aikaa on kulunut, mutta eihän se vie pois pelkoa uusimisesta. 

Nyt kuitenkin täytyy nauttia elämästä ja läheisistä, joiden kanssa jakaa sitä. 

Eilen sain suru-uutisia, kun sain kuulla tutun menehtyneen rintasyöpään. Se pysäytti taas hetkiseksi.
Tässä kynttilä muistoksi niille Siskoille, jotka eivät selvinneet taistelua syöpää vastaan. 

lauantai 21. syyskuuta 2013

Päivä prinsessana..

Tänään on ollut ihana päivä!

Aamu alkoi ihanan Minnan käsittelyssä Salong Beautyholicissa, jossa tämän mamman tukka sai uuden ja kauniin värin. Minna tietää niin hyvin hiusmakuni ja mieltymykseni, joten on aina turvallista mennä sinne kaunistautumaan. 
Minnan käsittelyjen jälkeen siirryin yhtä ihanan Emmin kammattavaksi; Emmi teki todella kauniin kampauksen. Kampauksen jälkeen oli vuorossa meikkaus, josta tykkäsin todella. Meikki oli kaunis, luonnollinen ja freessi, kaikki yhdellä kertaa. 
Minnan ja Emmin luona on aina yhtä kiva käydä, kun aika kuluu siivillä kikatellessa ja pulistessa samalla kun naiset tekevät taikojaan ;)
Ei ollut ainakaan tänään taikasauva hukassa!




Kaunistautumiselle oli syynsä, sillä sen jälkeen oli vuorossa vauva-masun ikuistaminen. Kuvaukset sujuivat todella ripeästi ja mielestäni hyvin; olimmehan Lotan kanssa jo suunnitelleet kuvia edeltävästi. Samalla, kun kuvasimme masua, otimme koko perheestä kuvia. Laitan kuvaussession kuvia tänne. 

Vielä yksi juttu, mikä teki päivästä kivan: otin käyttööni Kaunis Coto-liikkeestä ostamani Miel:n rokki-kumpparit <3 Vaikka tänään ei satanut, niin halusin kuitenkin ottaa kumpparit käyttööni. 
Let It Rain!